IoT ja OT security eli Internet of Things- ja operatiivisten teknologioiden tietoturva on erikoistunut tietoturvan ala, joka suojaa teollisuuden automaatiojärjestelmiä, älykkäitä laitteita ja verkotettuja järjestelmiä. Nämä ympäristöt vaativat perinteisestä IT-turvallisuudesta poikkeavia lähestymistapoja, koska ne käsittelevät fyysisiä prosesseja ja kriittistä infrastruktuuria. Tässä artikkelissa käsitellään IoT- ja OT-verkkotietoturvan keskeiset haasteet ja ratkaisut. IoT-verkot koostuvat internetiin yhdistetyistä älykkäistä laitteista kuten sensoreista, kameroista ja automaatiojärjestelmistä. OT-verkot (Operational Technology) ohjaavat teollisuusprosesseja ja kriittistä infrastruktuuria, sisältäen SCADA-järjestelmiä, PLC-ohjaimia ja tuotantolinjoja. Nämä verkot eroavat perinteisistä IT-verkoista merkittävästi toimintaperiaatteiltaan ja turvallisuusvaatimuksiltaan. Suurin ero perinteiseen IT-turvallisuuteen on prioriteettien järjestys. IT-verkoissa painotetaan tiedon luottamuksellisuutta, eheyttä ja saatavuutta tässä järjestyksessä. IoT- […]
IoT ja OT security eli Internet of Things- ja operatiivisten teknologioiden tietoturva on erikoistunut tietoturvan ala, joka suojaa teollisuuden automaatiojärjestelmiä, älykkäitä laitteita ja verkotettuja järjestelmiä. Nämä ympäristöt vaativat perinteisestä IT-turvallisuudesta poikkeavia lähestymistapoja, koska ne käsittelevät fyysisiä prosesseja ja kriittistä infrastruktuuria. Tässä artikkelissa käsitellään IoT- ja OT-verkkotietoturvan keskeiset haasteet ja ratkaisut.
Mitä tarkoittavat IoT- ja OT-verkot ja miksi niiden tietoturva eroaa perinteisestä IT-turvallisuudesta?
IoT-verkot koostuvat internetiin yhdistetyistä älykkäistä laitteista kuten sensoreista, kameroista ja automaatiojärjestelmistä. OT-verkot (Operational Technology) ohjaavat teollisuusprosesseja ja kriittistä infrastruktuuria, sisältäen SCADA-järjestelmiä, PLC-ohjaimia ja tuotantolinjoja. Nämä verkot eroavat perinteisistä IT-verkoista merkittävästi toimintaperiaatteiltaan ja turvallisuusvaatimuksiltaan.
Suurin ero perinteiseen IT-turvallisuuteen on prioriteettien järjestys. IT-verkoissa painotetaan tiedon luottamuksellisuutta, eheyttä ja saatavuutta tässä järjestyksessä. IoT- ja OT-ympäristöissä saatavuus on ensisijainen, koska järjestelmien keskeytykset voivat pysäyttää tuotannon tai vaarantaa turvallisuuden.
Toinen merkittävä ero on laitteiden elinkaari ja päivitysprosessit. IoT- ja OT-laitteet toimivat usein vuosikymmeniä ilman päivityksiä, ja niiden käyttöjärjestelmät saattavat olla vanhentuneita. Lisäksi monet laitteet on suunniteltu eristettyihin ympäristöihin, jolloin niistä puuttuu sisäänrakennettuja tietoturvamekanismeja.
Mitkä ovat suurimmat tietoturvauhkat IoT- ja OT-ympäristöissä?
IoT- ja OT-ympäristöjen suurimmat tietoturvauhkat keskittyvät heikkoihin oletussalasanoihin, puutteellisiin päivityskäytäntöihin ja salaamattomaan tiedonsiirtoon. Nämä haavoittuvuudet muodostavat hyökkääjille helpon pääsyn kriittisiin järjestelmiin, josta he voivat levittäytyä laajemmalle verkkoon.
Oletussalasanojen käyttö on yleistä erityisesti IoT-laitteissa. Valmistajat toimittavat laitteita usein yksinkertaisilla salasanoilla kuten ”admin/admin” tai ”123456”, joita käyttäjät eivät vaihda. Tämä tekee laitteista helppoja kohteita automatisoiduille hyökkäyksille.
Puutteelliset päivityskäytännöt luovat pitkäaikaisia haavoittuvuuksia. OT-ympäristöissä päivitykset saatetaan välttää kokonaan, koska ne voivat aiheuttaa tuotantokatkoksia. IoT-laitteissa päivitysmekanismit voivat olla puutteellisia tai valmistajan tuki loppua laitteen ollessa vielä käytössä.
Lateraalinen liikkuminen verkossa on erityisen vaarallista näissä ympäristöissä. Kun hyökkääjä pääsee yhteen laitteeseen, heikosti segmentoidussa verkossa he voivat siirtyä kriittisiin järjestelmiin. Salaamaton verkkoliikenne mahdollistaa tietojen kaappaamisen ja järjestelmien manipuloinnin.
Miten IoT- ja OT-verkkojen segmentointi toteutetaan tehokkaasti?
Tehokas verkkojen segmentointi perustuu VLAN-konfiguraatioihin, palomuuri-sääntöihin ja Zero Trust -periaatteisiin. Segmentointi eristää kriittiset järjestelmät omiin verkkosegmentteihinsä, rajoittaa lateraalista liikkumista ja mahdollistaa tarkan liikenteen valvonnan eri verkko-osien välillä.
VLAN-konfiguraatiot jakavat fyysisen verkon loogisiin osiin. IoT-laitteet sijoitetaan omaan VLAN-segmenttiinsä, OT-järjestelmät toiseen ja hallintaliikenne kolmanteen. Tämä estää suoran kommunikaation eri segmenttien välillä ilman valvottua reititystä.
Palomuurisäännöt määrittävät, mikä liikenne on sallittua segmenttien välillä. Oletusperiaate on ”deny all”, jonka jälkeen avataan vain välttämättömät yhteydet. Esimerkiksi IoT-sensorit saavat lähettää dataa keskitettyyn hallintajärjestelmään, mutta eivät kommunikoida keskenään.
Zero Trust -lähestymistapa edellyttää jokaisen yhteyden todentamista ja valtuutusta riippumatta sijainnista verkossa. Tämä tarkoittaa, että myös sisäverkossa liikkuva liikenne tarkastetaan ja valvotaan jatkuvasti. Mikrosegmentointi vie tämän periaatteen pidemmälle jakamalla verkon pieniin osiin, joissa jokainen laite tai järjestelmä on omassa suojatussa ympäristössään.
Mitä valvonta- ja hallintaratkaisuja IoT- ja OT-ympäristöt tarvitsevat?
IoT- ja OT-ympäristöt tarvitsevat keskitettyjä hallintajärjestelmiä, jotka tarjoavat reaaliaikaisen näkyvyyden kaikkiin verkossa oleviin laitteisiin ja niiden toimintaan. Nämä järjestelmät sisältävät laiteinventaarioinnin, anomaliadetektoinnin ja automaattiset turvatoimenpiteet epäilyttävän toiminnan havaitsemiseksi.
Laiteinventaariointi on perusedellytys tehokkaalle turvallisuudelle. Järjestelmän tulee automaattisesti tunnistaa kaikki verkkoon liittyvät laitteet, niiden tyyppi, versiotiedot ja kommunikointikuviot. Tämä mahdollistaa haavoittuvuuksien tunnistamisen ja turvallisuuspäivitysten kohdentamisen.
Anomaliadetektio valvoo verkkoa poikkeavan toiminnan varalta. Järjestelmä oppii normaalit toimintamallit ja hälyttää, kun laitteet käyttäytyvät odottamattomasti. Tämä voi paljastaa haittaohjelmien toiminnan, luvattoman pääsyn tai järjestelmien toimintahäiriöt.
Integraatio olemassa oleviin IT-järjestelmiin on välttämätöntä kokonaisvaltaisen turvallisuuden saavuttamiseksi. Valvontajärjestelmien tulee kommunikoida SIEM-järjestelmien (Security Information and Event Management) kanssa, jotta tietoturvatapahtumat voidaan korreloida ja analysoida kokonaisuutena. Myös identiteetinhallinta- ja pääsynvalvontajärjestelmien integrointi on tärkeää.
Miten Mintly auttaa IoT- ja OT-verkkotietoturvan suunnittelussa ja toteutuksessa?
Mintly Oy tarjoaa räätälöityjä IoT ja OT security -ratkaisuja, jotka huomioivat jokaisen asiakasympäristön erityisvaatimukset ja -haasteet. Palvelumme kattaa riskinarviointien tekemisen, turvallisuusarkkitehtuurien suunnittelun, toteutusprojektien läpiviennin ja jatkuvan tuen kriittisimmissä ympäristöissä.
Aloitamme aina perusteellisella riskinarviolla, jossa kartoitamme asiakkaan nykyiset IoT- ja OT-järjestelmät, tunnistamme haavoittuvuudet ja määritämme turvallisuustarpeet. Tämä sisältää verkkotopologian analyysin, laiteinventaarioinnin ja uhkamallinnuksen.
Suunnitteluvaiheessa kehitämme asiakaskohtaisen turvallisuusarkkitehtuurin, joka ottaa huomioon liiketoiminnan jatkuvuuden vaatimukset. Ratkaisumme perustuvat segmentointiin, valvontaan ja hallintaan, mutta toteutamme ne asiakkaan toimintaympäristön ehdoilla.
Toteutusvaiheessa projektimme kokeneet asiantuntijat varmistavat, että kaikki turvallisuustoimenpiteet otetaan käyttöön häiritsemättä kriittisiä liiketoimintaprosesseja. Tarjoamme myös jatkuvaa valvontaa ja tukea, jotta turvallisuustaso pysyy korkeana myös ympäristön muuttuessa. Asiakkaamme saavat käyttöönsä myös OT-ympäristön jatkuvuuden varmistavan turvallisen arkkitehtuurin ja prosessit.
Related Articles
- Miten turvata identiteetti verkossa?
- Mikä tai kuka on tietoturvan suurin riski?
- Kuinka hallinnollinen tietoturva eroaa teknisestä tietoturvasta?